Tällä viikolla kirkolliskokouksessa käsitellään piispainkokouksen esitystä kahdesta rinnakkaisesta avioliittokäsityksestä. Tälle esitykselle voidaan nähdä raamatuntulkinnallisia perusteluita, ja se edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kirkossa – arvoja, joita erityisesti monet nuoret pitävät keskeisinä. Samalla on tärkeä muistaa, että nuoret eivät ole yksimielinen joukko: näkemyksiä on monenlaisia, ja osa nuorista kokee vahvasti sitoutuvansa perinteisempään avioliittokäsitykseen.
Nuorisobarometrin 2023 mukaan tasa-arvo on merkittävä arvo: 92–93 % nuorista pitää sitä hyvin tai melko tärkeänä. Arvoliberaaliksi itsensä määrittelee 38–48 %, kun taas 15–16 % kokee olevansa arvokonservatiiveja. Tämä kertoo arvomaailmojen moninaisuudesta – ja siitä, että molemmat näkemykset ansaitsevat tulla kuulluiksi.
Mikäli piispainkokouksen esitys hyväksytään, arvoliberaalien nuorten luottamus kirkkoon vahvistuu. Tämä voi estää kirkosta eroamisia ja jopa rohkaista takaisin liittymistä. Toisaalta konservatiivisesti ajattelevien nuorten joukossa esityksen kaatuminen koettaisiin voittona, ja osa kokisi sen vahvistavan luottamusta kirkon pysyvyyteen ja perinteisiin. On myös tunnistettu, että monet konservatiiviset nuoret ovat jo aiemmin siirtyneet muihin kirkkokuntiin tai vapaisiin suuntiin. Todennäköistä myös on, että maltilliskonservatiiviset nuoret eivät pitäisi tätä kynnyskysymyksenä eikä kompromissin hyväksyminen johtaisi heidän piirissään kirkosta eroamiseen.
Sateenkaarevat nuoret ja heidän perheensä kokevat aiheen omakohtaisesti – heille kirkollinen vihkiminen on usein kysymys siitä, saako samat mahdollisuudet kuin muutkin kristityt. Samalla on tärkeää huomioida myös konservatiiviset nuoret, jotka voivat kokea vaikeaksi sen, jos kirkon opetus muuttuu heidän vakaumuksensa vastaisesti.
Nuorten Tulevaisuusseminaarin 2024 mukaan nuoret toivovat, että kirkko ei hiljaisesti hyväksy syrjiviä rakenteita. Samana vuonna Ungdomens Kyrkodagar -tapahtumassa ruotsinkieliset nuoret totesivat selkeästi: kirkko on jäänyt jälkeen, eikä rakkauden hyväksymisessä pitäisi enää viivytellä.
Keskustelu avioliitosta koskettaa kaikkia – ja juuri siksi tarvitaan ratkaisu, joka pyrkii säilyttämään kirkon yhteyden moniarvoisen jäsenistönsä kanssa. On aika etsiä tietä, jossa sekä yhdenvertaisuus että perinteinen käsitys voivat elää rinnakkain kirkkomme sisällä. Sillä suurin niistä on rakkaus.
